Siirry sisältöön
Pinnanmuodostus
Ruokolahti kuuluu muun Suomen tavoin ikivanhaan ja syvälle kuluneeseen peruskallioalueeseen.

Nykyään kallioperää on niukasti näkyvissä, sillä jääkautiset maalajit peittävät sen paksuina kerroksina.

Vaihtelevia maisemia

Maisemat ovat irtainten maalajien runsaudesta johtuen melko loivapiirteisiä. Toisaalta Salpausselkien kumpuilevat harjanteet elävöittävät korkokuvaa, ja maasto on muutenkin pikkupiirteissään vaihtelevaa.

Maakunnan korkein kohta

Ruokolahden ja koko maakunnan korkein paikka on Sarajärven Haukkavuori. Se kohoaa noin 172 metrin korkeuteen merenpinnasta. Kiehtovia geologisia yksityiskohtia alueen luonnossa ovat myös lohkareluolat.

Ilmasto

Ruokolahti sijaitsee ilmastollisesti edullisella alueella: Seudun keskimääräinen lämpötila on vuosina 1961-1990 ollut 3,6 astetta. Vuoden kylmin kuukausi on helmikuu (keskilämpötila -8,8 astetta) ja lämpimin heinäkuu (keskilämpötila 16,7 astetta).

Ruokolahden alueella Saimaaseen ja muihin vesistöihin sitoutunut lämpö tasoittaa lämpötilavaihtelua. Veden läheiset alueet eivät myöskään ole niin hallanarkoja kuin muut paikat.

Suotuisat olosuhteet

Vuotuinen sademäärä on ollut viimeisenä 30-vuotiskautena keskimäärin 602 millimetriä. Pysyvä lumipeite, jolla on hyvin tärkeä merkitys kasvien ja eläinten talvehtimiselle, tulee alueelle keskimäärin marraskuun 25. päivänä ja katoaa aukeilta mailta huhtikuun 15. päivänä.

Luonnon kannalta tärkeä tehoisa lämpösumma on Ruokolahdella kasvukauden aikana korkea. Se tekeekin alueesta suotuisan monille vaateliaille eliölajeille.

Jääkauden jäljet

Jääkausi ja sen jälkeiset tapahtumat ovat muovanneet Ruokolahden maiseman nykyiseen muotoonsa.

Mahtavat Salpausselät

Aluetta halkovat Salpausselät saivat alkunsa, kun jään sulamisvesien kuljettama aines yhdistyi jäätikön reunassa olleeseen moreenivalliin.

Ruokolahdella toinen Salpausselkä on ensimmäistä hallitsevampi. Sen alueella on runsaasti deltoja eli jäätikköjokien suistoja, jotka nykyisessä maisemassa esiintyvät laakeina harjukankaina.

Suppia ja siirtolohkareita

Jääkauden jälkiä alueen luonnossa ovat myös harjukuopat eli supat, lukuisat hiidenkirnut sekä jään mukana kulkeutuneet siirtolohkareet. Ruokolahden tunnetuin siirtolohkare on Hauklapissa sijaitseva Kummakivi.

258 Pinja Partinen Haukkavuori.jpeg

Haukkavuori

 

Siirtolohkare.jpg

Siirtolohkare

 IMG_0569.JPG

Kummakivi