Eläimet

Olen kovasti odottanut tuloasi. Saimaan kesä alkaa, kun rantamökeiltä kuuluu saunapuiden teon ääniä, lehtiharavan rapsutusta ja veneen tervauksen tuoksua. Kun jäät lähtevät ja vedet lämpenevät, uteliaana seuraan touhujanne ja ystävien tuloa.

Minun sukuni on elellyt täällä jo tuhansia vuosia, jääkausi erotti meidät omaksi porukakseen. Monista eri syistä sukuni on mennyt vähiin ja olemme ainoita koko maailmassa.
Mikäs meidän on uidessa, kun Saimaamme on vielä näinkin puhdas. Ihmisiä minä en pelkää, mutta Saimaan likaantumista ja kaikenlaista meteliä pelkään - niin varmaan Sinäkin.
Kauheaa metakkaa pitävät härvelit ovat kauhistukseni. Ne menevätkin niin lujaa, etten tahdo ehtiä alta sukeltaa.
Voi, kun täällä Saimaalla voisi elellä ilman moisia menopelejä! Älä Sinä ainakaan ikinä hommaa sellaista, vaan ui, melo ja souda omin voimin niin kuin tähänkin asti.

Minulle on syntynyt kevään aikana pieni kuutti, suloinen pallero. Yritän opettaa sitä varomaan vaaranpaikkoja. Kalaverkon varominen on kaikkein vaikein opetettava. Verkossa olisi valmiina maittavaa kalaa, mutta kun sitä menee ottamaan, niin jää itsekin kiipeliin. Uudet katiskat on onneksi tehty sellaisiksi, ettei pieni kuutti pääse niihin kalojen perässä.
Sinun mökkilahtesi on rauhallinen ja meluton. Kiitos, ettei siellä ole verkkoja. Jos kuuttini selviää hengissä, tulen näyttämään hänet Sinulle. Olethan monena kesänä nähnyt, kuinka minä nyökyttelen Sinulle hyväksyvästi.

Lepokiveltäni toivotan hyvää ja lämmintä kesää!
Edith Teräväinen, 2013

Myös perhosten lajimäärä on Ruokolahdella suhteellisen suuri. Elinympäristöjä perhosille tarjoavat erityisesti alueen kedot ja niityt. Ruokolahden erikoisuus on uhanalainen harjusinisiipi, jota on siirtoistutuksilla pyritty tuomaan takaisin entiseen asuinpaikkaansa Utulan lämpimälle harjurinteelle.

 

 

Ruokolahden leijona

Ilmielävän leijonan seikkailu Ruokolahden metsissä oli valtakunnan tarkimmin seurattu tapahtuma kesä-heinäkuussa 1992. 

Mistä oikeastaan oli kyse? Lue tarkemmin tästä.