Rakennukset
Talonpoikaiskulttuurisäätiö myönsi paikalle kunniakirjan perinnerakentamisen säilyttämisestä vuonna 2003. Heinaho sijaitsee 110 m merenpinnan yläpuolella, eräällä Äitsaaren korkeimmista paikoista. Heinahon pihapiiriä, kotimuseota ja tupaa esitellään ryhmille sopimuksen mukaan.
Ruokolahden nykyinen kirkko valmistui vuonna 1854 ja on pitäjän neljäs kirkko samalla paikalla. Se on empiren ja uusgotiikan välisen murrosvaiheen tyyliin rakennettu puinen ristikirkko, jossa on noin 1200 istumapaikkaa.
Vanhalla hautausmaalla sijaitseva kellotapuli on yksi Ruokolahden vanhimmista rakennuksista. Se on rakennettu v. 1752 kolmannen kirkon kellotapuliksi. Tapuli määrättiin 1800-luvun alussa purettavaksi, koska sen pelättiin kaatuvan suurta kelloa soitettaessa. Kello siirrettiin lopulta kirkontorniin ja niin tapuli sai jäädä paikalleen.
Ruokolahden kunnanvirasto on rakennettu Saimaan rantatörmälle 1933. Rakennuksen on suunnitellut viipurilainen arkkitehti Jalmari Lankinen ja sen urakoi Rakennusliike K V Sten. Rakennuksen vihkiäiset pidettiin 27.7.1934.
Seuratalon juuret juontavat jo 1920-luvulle, jolloin paikalle rakennettiin tanssilava. Myöhemmin tanssilavaan tehtiin seinät ja katto. Maalaisliitto myi seuratalon kunnalle kansakouluksi, joka toimi tiloissa pari vuosikymmentä. Seuratalon maapohja on vuokramaalla ja nyt rakennusta uhkaa purkaminen.
Ruokolahden liikuntahalli valmistui 2011 ja se maksoi n. € 4,5 miljoonaa. Liikuntahallissa on kolmeen lohkoon jaettava liikuntasali 45m x 25m, kuntosali 168 m2 ja voimailusali 35 m2. Liikuntasalin korkeus on 9,2 m lattiasta palkin alareunaan. Katsomopaikkoja on 300 ja salissa saa olla 450 henkilöä, yht 750. Liikuntasali soveltuu mm. palloiluun ja ryhmäliikuntaan.
Saimaan harjulla, Ruokolahden Haloniemessä seisoo komea jugend-linna, jolla on värikäs historia. Rantalinnassa on asunut korkeaa venäläisaatelia, se on ollut suomalaisena sotasairaalana, konduktööriyhdistyksen lomanviettopaikkana ja viime vuosina tilauspohjaisena hotelli-ravintolana.
Soinilan koulu Saimaan rannalla Äitsaaressa perustettiin 1909 ja lakkautettiin 1989. Nykyisin rakennus toimii partiolaisten tukikohtana ja tunnetaan nimellä Retsola. Ruokolahden Erätoverit kunnostivat koulun 2004 retki-, leiri- ja kurssipaikaksi.
Ruokolahdella on kaikkiaan noin 70 myllykoskea, jotka kaikki olivat aikoinaan valjastettu käyttämään myllyjä. Merkittävimpiä myllyjä ja myllykoskia olivat Idmanin eli Pappilan mylly Kirkonkylällä, Kemppilän mylly, Veikkolan mylly Kuopiolassa, Kaijanlahden mylly Karkiassa, Inkisen mylly Utulassa ja Virmutjoen varrella Virmutjoen mylly, Rinkisen mylly, Hellstenin mylly, Laamalan Ylä- ja Alamyllyt sekä Pellisen mylly.
Valkinhovi on 1920-luvulla rakennettu punahonkainen metsästysmajatyyppinen kartano, joka sijaitsee Ruokolahden Hauklapissa. Tilalla vieraat voivat viettää aktiivista luontolomaa ruokolahtelaisessa korpimaisemassa.
Kartanon ympäristö on ruokolahtelaista luontoa parhaimmillaan. Sen erämaamaisemassa yhdistyvät vesi, kangasmetsät, kalliot ja runsas eläimistö kaikkine Suomessa tavattavine isoine nisäkkäineen. Läheisyydessä on Saimaan ohella useita muita järviä, ja lähellä olevat metsät ovat oivallista marjastus- ja sienestysmaastoa.
