Muut aktiviteetit
Ruokolahdelta löytyy aktiviteetteja niin talvelle kuin kesällekin, sisällä ja ulkona. Kesälle riittää retkeilyreittejä, jalkapallokenttiä, tenniskenttiä, luistelukenttiä, juoksurata, frisbeegolfrata, Suomen suurin pump track -rata pyöräilyyn ja skeittaukseen ja paljon hyviä rantoja. Talvella suosittua on laskettelu Freskin rinteissä ja hiihtäminen ja pilkkiminen Saimaan jäällä.
Liikkunnalliset persoonat pääsevät myös kuntosalille, liikuntahalliin tai urheilukentälle, rauhallisemmille sieluille aktiviteettia ja elämyksiä löytyy järvi- ja metsäluonnosta. Ruokolahdella on monenlaista tekemistä kaikille ikäluokille.
Melonta
Kanoottien vuokraus ja retket
Discover Saimaa järjestää melonta- ja luontoelämyksiä Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon alueella. Discover Saimaan jokimelontapisteeltä saat vuokrattua myös omatoimisesti melontakalustoa. Jokimelontapiste sijaitsee osoitteessa Ihalantie 816, Sulkava, Pienen Jukajärven rannalla, Lieviskänjoen suulla. (Juurikassuontien ja Ihalantien katvekohta)
Tiedustelut: info@discoversaimaa.fi tai 041 313 6868
Tiedustelut: Hotellin vastaanotosta osoitteesta Lomahovintie 3 tai info@hirsiranta.fi tai 044 231 8532
Tiedustelut: ossi.kokki@outlook.com tai 0400 150 276
Tiedustelut: saimaabikepark@gmail.com tai 0400 889 851
Lieviskänjoen melontareitti
Kolmen kunnan yhteinen reitti on avattu!
Lieviskänjoen melontareitti tarjoaa monipuolisia ja mielenkiintoisia melontakokemuksia Puumalan, Ruokolahden ja Sulkavan rajamailla. Reitillä on seitsemän taukopaikkaa, joista kolmessa on laavu. Reitin kokonaispituus on noin 25 km. Pisin taukopaikkojen väli on noin 5,7 km. Seuraamalla suojaisia jokia ja järvikapeikkoja, melojat pääsevät nauttimaan koskinäkymistä ja rauhallisista maisemista. Reitin mutkat ja kaarteet paljastavat jatkuvasti uusia nähtävyyksiä ja kohteita. Siirtyessäsi Saimaan puolelle on mahdollisuus tavata harvinaisia saimaannorppia, mikä tekee melontareitistä entistäkin kiinnostavamman. Lieviskänjoki ja siihen liittyvät pienet lammet ovat suojaisia, noin 7 km jokiosuuden voi meloa lähes tuulella kuin tuulella.
Reitin kartan (pdf) voit ladata tästä linkistä. Melontareitin esitteessä mainitut Lieviskänkosken laavu ja Savonkaidan laavun laituri toteutuvat vuonna 2025.
Lue myös miten Marikan ja Mikon melontaretki sujui Lieviskänjoella pyöräilypäivien lomassa!
Lisätiedot ja palvelut alueella:
Discover Saimaa
- Jokimelontapiste
- Ohjatut melontaretket sekä kurssitoiminta
- Välineiden omatoimivuokraus reitin varrella
- discoversaimaa.fi
Katosselän Kanootit
- Majoituspalvelut
- Ateriapalvelut
- Välinevuokraus reitin varrella
- Sähköpyörien vuokraus (Sillat ja lossit -reitille)
- Melojien ja kaluston kuljetuspalvelut
- katosselankanootit.fi
Ruokolahtelaiseen järviluontoon voi tutustua 110 kilometrin pituisella melontareitillä
Ruokolahden kuvankaunis melontareitti kulkee pitkin Saimaan selkiä ja saaristoa, pitkin monin mutkin kaartelevia järvikapeikkoja ja pitkin satoja vuosia sitten kaivettuja kanavia ja kapeita jokiosuuksia. Matkanteko on melonnallisesti ja rantanäkymien puolesta hyvin vaihtelevaa. Reitillä rannat ovat turvallisen lähellä, vaikkakin Suur-Saimaalla pääsee halutessaan myös kauas ulapalle, ja reitin mutkat ja kaarteet tuovat eteen aina uusia näkymiä ja paikkoja.
Taukopaikkoja ja laavuja
Reitiltä löytyy kymmenen taukopaikkaa, joista kahdeksassa on laavu.
Lyhyemmät reitit
Sopiva päivän melontareitti jonkin verran meloneelle on Salosaaren kierto. Matkalla on esim. Kytösen saaressa luola. Kahden päivän retkenä voi kiertää vaikka Äitsaaren. Tälle retkelle sopiva yöpymispaikka löytyy esim. Karoniemen laavulta.
Molemmille näille reiteille voi lähteä esim. Vaittilan uimarannalta tai Ruokolahden satamasta.
Suunnistus
Ruokolahtelaismetsissä virtaa hiki, mutta pilke silmäkulmassa.
Entinen RuSu / nykyinen SK Vuoksi on uraauurtava suunnistuksen erikoisseura Suomessa. Ruokolahdella on järjestetty isoja kilpailuja Jukolan Viestistä alkaen. Koko kunnan alueelta löytyy karttoja, harrastajia ja ohjattuja tapahtumia lapsille ja aikuisille.
Kalastus
Saimaan seutu on mitä mainioin kalastuskohde. Kalastusta voi harrastaa omatoimisesti tai kalastusoppaiden kanssa ohjatusti.
Onkiminen ja pilkkiminen järvillä on kaikenikäisille ilmaista toimintaa. Muilla välineillä ja virtaavissa vesissä kalastettaessa pitää 18-64 -vuotiaiden suorittaa vähintään valtion kalastonhoitomaksu. Lisää tietoa allaolevasta linkistä.
Tiedot Ruokolahden kalastusalueista, niiden puheenjohtajista ja lupien myöntäjistä saa Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry:n Ruokolahti-sivulta.
Luvat
Mitä kalastuslupia tarvitsen? Kenelle ja milloin riittää valtion kalastonhoitomaksu?
Katso tarkat tiedot Kalapaikka.net -sivustolta, mutta lyhyesti: yhdellä virvelillä tai perho-ongella kalastavalle 18-64 -vuotiaalle riittää vain valtion kalatuksenhoitomaksu. Onkimiseen tai pilkintään ei tarvita sitäkään.
Entä mitkä kalat ovat rauhoitettuja? Milloin? Mitkä ovat alamitat?
Alamitat Saimaalla: lohi (=järvilohi) 60 cm, taimen (=järvitaimen) 50 cm, kuha 42 cm ja harjus 35 cm. Rasvaeväleikatut lohi ja taimen ovat rauhoitettuja kesäkuusta elokuun loppuun, rasvaevälliset villit lohet ja taimenet ovat AINA RAUHOITETTUJA. Näistä tarkemmin täältä: Haapaveden alueen kalastussääntö.
Tietoisku
Rasvaevä on vain lohikaloilla oleva puolipyöreä pieni evä pyrstön edessä. Se leikataan pois nuorilta istukaskaloilta erotukseksi luonnonkannoista. Luonnonkannat ovat erittäin uhanalaisina geneettisesti äärimmäisen arvokkkaita lajin olemassaololle ja siten kokonaan rauhoitettuja, kuten järvilohi ja taimen Saimaassa. Rasvaevällinen lohi ja taimen PITÄÄ AINA VAPAUTTAA. Näitä sääntöjä kannattaa totella myös siksi, että sakot ovat isot, jopa 10 000€.
Ruokolahden pääasiallinen kalastusalue on Haapaveden-Käringin yhteislupa-alue, jonka vesipinta–ala on noin 1000 hehtaaria.
Haapaveden alueen kalastus- ja ravustuslupien myyntipaikat
- Ravintola Alppimaja Ruokolahden keskustassa
Tomi Raijas, puh: 0400 896 914 tai s-posti: tomi.raijas@pp.inet.fi
- Lisäksi kalastuslupia myyvät Haapaveden osakaskunnat. Niiden puheenjohtajien yhteystiedot ja alueen kartan löydät Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry:n Ruokolahden sivulta.
-
Elämys-ValkeaMatti Sikiö Vasarinniementie 80, 56210 Virmutjoki Kalastuselämyksiä ryhmille tilauksesta. Elämys-Valkealla voi kalastaa ja kokea luontoelämyksiä 4,2 hehtaarin erämaalammella. Saaliskaloina on mm. kirjolohia, järvitaimenia. +358 500 750 958 elamysvalkea@gmail.com www.elamys-valkea.fi
Elämys-Valkea -
Kalastuspuisto Kuokkalammen LohiKuokkalammintie 287, 55800 Imatra Kalastuspuiston rapu- ja kalanviljelylaitoksessa voi itse kalastaa tai käydä ostamassa tuoreet kalat. Yritys järjestää ravustusretkiä ja tarjoaa ateriapalveluita. Kahden hehtaarin alueella on yhdeksän kalalampea. Kalastuspuistossa on kalansavustamo, grillikota, sauna, leirintä- ja matkaparkkialue. Syksyllä on mahdollisuus tyrnimarjan itsepoimintaan. +358 500 414 078, Paavo Hölsä +358 40 570 8266, Irina Hölsä kalastuspuisto@kuokkalammen-lohi.fi
-
Ruokolahden Urheilukalastajat ryPuheenjohtaja Esko Ijäs, puh. 0400 838 565 Seuran tavoitteena on vapaa-ajankalastuksen ja kalastuskulttuurin vaaliminen sekä hyvän ja oikean kalamieshengen luominen vapaa-ajankalastajiin.
Ruokolahden urheilukalastajat
Liikunta
Keskustaajaman liikuntakeskuksessa on
- Novotan-pintainen yleisurheilukenttä, jonka sisäkentällä on luonnonnurminen jalkapallokenttä. Jalkapallo-otteluita tai harjoituksia kentällä pelataan maksimimäärät eli noin 15 tuntia viikossa.
- Tekonurmikenttä
- Boccia-kenttä toripuistossa
- Kaksi hiekkatekonurmi-päällysteistä tenniskenttää sekä koripallokenttä. Tenniskentillä on talvella luistinrata.
- Urheilukentän päädyssä on pumptrack-rata.
Lintujen tarkkailu
Kuokkalammen lintukosteikko ja Torsanjoen luontopolku ja lintukosteikko ovat paikkoja, joissa kannattaa vierailla.
Kuokkalampi on toinen Ruokolahden kahdesta Natura-kohteesta (toinen on Ruokolahden ja Rautjärven rajalla sijaitseva Haukkavuori). Kuokkalampi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan, ja se on luokiteltu myös kansainvälisesti arvokkaaksi kohteeksi.
-
Kuokkalammen lintukosteikkoKuokkalammen lintukosteikko / Kuokkalammen lintujärvi sijaitsee Ruokolahden kaakkoisosassa, noin viiden kilometrin päässä Venäjän rajalta. Järven pintaa laskettiin 1930-luvulla ja sen silloisesta yli sadan hehtaarin alasta on nykyään avovesialuetta enää viisi hehtaaria. Kosteikon itäpuolella on polku, pitkospuut ja lintutorni, jolle on pysäköintipaikalta matkaa n 1,3 km. Arvokas luontokohde Kuokkalampi on toinen Ruokolahden kahdesta Natura-kohteesta (toinen on Ruokolahden ja Rautjärven rajalla sijaitseva Haukkavuori). Kuokkalampi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan, ja se on luokiteltu myös kansainvälisesti arvokkaaksi kohteeksi. Vesistökuvaus Kuokkalampi on runsasravinteinen, umpeen kasvava järvi. Sen rannat ovat enimmäkseen sekametsää, pohjoispäässä sijaitsee pieni peltoalue. Järven avovesialuetta ympäröivät valtalajeina pullosara, leveäosmankäämi, järviruoko, järvikorte ja kiiltopaju. Monipuolinen pesimälinnusto Kuokkalammen pesimälinnusto on monipuolinen, vaikka viime vuosina kannat ovat taantuneet voimakkaasti umpeenkasvun myötä. Järvellä on merkitystä myös pohjoiseen muuttavien vesilintujen ja kahlaajien levähdys- ja ruokailupaikkana. Pysäköinti on Kuokkalammintien varressa.
Ajo-ohjeet reitillä Ruokolahden kirjasto (matkailuinfo) - Kuokkalammen lintukosteikko. -
Torsanjoen lintukosteikko ja luontopolkuKosteikko muodostui kun Torsajärveen laskeva joki on padottu. Kosteikon ympäri kulkee polku, jonka varrella on lintutorni, lintulava ja laavu. Luontopolun pituus noin 1 km. Pysäköinti polun alkupäässä/kosteikon reunalla.
Ajo-ohjeet reitillä Ruokolahden kirjasto (matkailuinfo) - Torsanjoen luontopolku.